maanantai 14. joulukuuta 2015

Perhosvaikutus

Kaaosteorian mukaan systeemistä puuttuu säännöllisyys, minkä vuoksi  lähtötietojen pohjalta ei pystytä myöskään ennustamaan tulevaa. Ennustettavuutta vaikeuttaa ja kaoottisuuden tuntua lisää entisestään se, jos syy ja seuraus painivat aivan eri mittakaavoissa. Tällöin niiden yhteys on vaikeasti hahmotettavissa ja seurattavissa.

Vähäpätöisen pieniltä tuntuvien ilmiöiden johtamista valtaviin vaikutuksiin alettiin aikoinaan kutsua alkuarvoherkkydeksi. Yleisessä kielenkäytössä ilmiö tuli tunnetuksi perhosvaikutuksena, kun ilmiötä tutkinut meteorologi Edward Lorenz pohti aiheesta esitelmöidessään, voiko perhosen siiven heilahdus Brasiliassa aiheuttaa myrskyn Texasissa.

Suomen ainoassa trooppisessa perhospuutarhassa Botaniassa  perhosten siivet heilahtelevat 25 asteen lämmössä. Perhoset saapuvat Joensuuhun ilmojen teitä Stratfordin perhosfarmilta koteloina. Osa lajeista viettää kuoriuduttuaan lyhyen aikuisen perhosen elämän, osa pystyy myös lisääntymään trooppisissa olosuhteissa. Muun muassa kaposiipiä saattaakin löytää kasvien lehdiltä kaikissa muodonmuutoksen vaiheissa: munina, toukkina, koteloina ja aikuisina.

Perhosten keskellä kaaos asettuu ja mieli kevenee. Jo lajinimet saavat ajatukset lentoon ja lepattelemaan: taivaansiipi, päivänliiho, vihervärehtijä, keltataikuri, rantaleiju...

Maailmassa on  omat ilonsa, huolenaiheensa ja ilmiönsä joka vuodelle ja vuosikymmenelle. Perhosten vaikutus on pysyvää laatua.

Botania, perhonen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti