torstai 21. tammikuuta 2016

Rajavalvontaa


raja, aita, vieraslaji

Eräs puutarhanhoidon hauskuuksista on uusien ja tuntemattomien kasvilajien kokeileminen. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta omalle pihalleen voikin käytännössä hankkia kasveja mistä haluaa ja myös kasvattaa mitä haluaa. Vaikka kotipihan rajat ovat avoinna kaikille vieraille lajeille, on pihalta pois johtava liikennöinti sen sijaan hyvinkin luvanvaraista. 

Vuodelta 1996 peräisin olevan luonnonsuojelulain pykälä 43 käsittelee vierasperäisten lajien leviämisen rajoittamista. Kasvien osalta laissa säädetään seuraavaa:

"Kasvilajia, jolla ei ole Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää pihapiirin, pellon tai rakennetun taikka muutoin erityiseen käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Tämä ei kuitenkaan koske puiden istuttamista tai kylvämistä metsätaloudellisessa tarkoituksessa.
Jos vierasperäisen eläin- tai kasvilajin tiedetään leviävän luontoon helposti ja on perusteltua aihetta epäillä, että se voi muodostua terveydelle haitalliseksi tai maamme alkuperäisen lajiston kannalta vahingolliseksi, ympäristöministeriö voi antaa lajin leviämisen rajoittamiseksi tarpeellisia määräyksiä."

20 vuotta vanhan luonnonsuojelulain melko ympäripyöreä lakiteksti sai lisää pontta vuoden alussa, kun vieraslajit saivat ihan oman lakinsa. Tämä 1.1.2016 voimaan tullut laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta löytyy muiden Suomen lakien lailla valtion säädöstietopankista Finlexistä.

Niin ammattimaista kuin harrastajapuutarhuriakin eniten koskeva kohta löytyy puolestaan lain 3. pykälästä.

"Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön." Kielto ei kuitenkaan koske "kasvin taimien istuttamista tai kasvin siementen kylvämistä pihapiiriin, pellolle tai rakennetulle alueelle, jos ei ole vaaraa lajin leviämisestä istutus- tai kylvöalueen ulkopuolelle". Enää ei siis pohdita onko aihetta epäillä, vaan yksiselitteisesti kielletään vieraslajin päästäminen ympäristöön. Omalla tontillaan saa toki edelleen kasvatella mitä haluaa, mutta tontin rajat on pidettävä kiinni.

Mitä ne vieraslajit sitten ovat? Tai oikeastaan ihan alusta saakka olisi syytä käyttää termiä haitallinen vieraslaji - valtaosa muualta tuoduista eli vieraista lajeista kun on aivan liian vaativia menestyäkseen Suomen luonnossa ihmisen huolenpidon ja hoivan ulkopuolella.

Tässä lajiasiassakin voi tukeutua lakiin.

Euroopan unioni on laatinut listan omalla alueellaan haitallisiksi määritellyistä lajeista. Tämä luettelo on hyväksytty viime vuoden lopussa, ja se löytyy täältä EU:n yhteisen vieraslajiluettelon ohella Suomessa on määritelty myös omia kansallisia haittalajeja. Tuohon uuteen vieraslajilakiin liittyvässä asetuksessa luetellaan lajit, jotka kuuluvat näihin kansallisesti merkityksellisiin haitallisiin vieraslajeihin. Kasveja on toistaiseksi listassa vain yksi: kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianeum - muut jättiputkilajit sisältyvät jo EU:n luetteloon.

Ja muuten - viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan suurin osa pohjoismaissa esiintyvistä vieraslajeista on karannut luontoon juuri puutarhoista.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti