perjantai 1. tammikuuta 2016

Tammikuun tähti

Blogiraadin valinta vuoden ensimmäiseksi tähdeksi on  vaaleajouluruusu, Helleborus niger.


Suomalaisesta nimestään huolimatta jouluruusuilla ei ole sukulaisuussuhdetta ruusuihin, vaan niiden sukulaislajit löytyvät leinikkikasvien heimosta. Leinikkikasvien heimoon kuuluvien vuokkojen, konnanmarjojen ja ukonhattujen tavoin myös jouluruusussa on myrkyllisiä aineita. Saponiineja ja protoanemoniinia sisältävä kasvi maistuu kuitenkin karvaalta, joten epähuomiossa tehty maistelu jää mitä suurimmalla todennäköisyydellä pelkäksi näykkäisyksi. Semminkin kun vuodenvaihteessa tuppaa löytymään kosolti houkuttelevampaakin syötävää.

Jouluruusun myrkyllisyys on ollut tiedossa jo pitkään, ja tarinan mukaan tämän tiedon avulla on jopa voitettu antiikin aikana käyty kymmenvuotinen sota. Tämä lähes 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua käyty uskonsota sai alkunsa, kun Kirrhan kaupunkivaltion asukkaat hyökkäilivät Delfoihin matkaavien pyhiinvaeltajien kimppuun ja miehittivät näiden pyhiä paikkoja. Pitkittynyt konflikti johti lopulta Kirrhan piiritykseen ja varhaiseen kemialliseen sodankäyntiin. Hyökkääjät onnistuivat näet myrkyttämään piiritetyn kaupungin käyttämän veden jouluruusuilla. Saastunutta vettä juoneet kirrhalaiset saivat ankaran suolistotulehduksen eivätkä enää kyenneet puolustamaan kaupunkiaan, joka tuhottiin täydellisesti.

Jouluruusun viehättävä ulkonäkö ja kukinnan ajoittuminen joulun tienoille ovat liittäneet lajiin myös monia rauhanomaisempia, usein kristillisiä tarinoita. Tunnetuin kertomuksista lienee Selma Lagerlöfin kirjoittama Jouluruusun legenda. Jouluiseen rosvometsään sijoittuvassa tarinassa lempeän Hannu-apotin pelastamat jouluruusut saavat piispan antamaan metsässä piileskelleelle rosvolle turvakirjan, jonka turvin hän saattoi palata muiden ihmisten joukkoon. Liekö sama Helleborus innoittanut myös virren 23 sanoittajaa: "Tuo kukka suloinen / valaisee talviyötä / keskellä pakkasen"?

Keski- ja Etelä-Euroopan metsäisillä vuoristoseuduilla luonnonvaraisena kasvava jouluruusu kukkii kotikonnuillaan talvella, joulu-maaliskuussa. Joulun tienoilla myytävät jouluruusut ovat siten kukassa melko lailla lajin luontaiseen aikaan. Joulukukaksi hankittu jouluruusu kannattaa säilyttää lopputalven ajan mahdollisimman viileissä sisätiloissa kasvualustan tasaisesta kosteudesta huolehtien. Kevään tullen jouluruusun voi istuttaa puutarhaan. Meidän leveysasteillamme tulevien vuosien kukinta ajoittuu varhaiseen kevääseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti