tiistai 1. maaliskuuta 2016

Maaliskuun tähti

Blogiraadin valinta maaliskuun hehkuvaksi tähdeksi on tarhatulppaani, Tulipa gesneriana.

tulppaani, Tulipa

Taksonomiset hienoudet sivuuttaen Tulipa-suvun voi jakaa karkeasti kahteen osaan: pitkälle jalostettuihin tarhatulppaaneihin sekä ryhmään muut, johon kuuluvat muun muassa niin sanotut kasvitieteelliset tulppaanit sekä luonnonlajit. Kumpaankin joukkoon kuuluu suuri määrä jäseniä. Lähinnä Aasian lounaisosista kotoisin olevia villejä tulppaaneja on useita kymmeniä lajeja, joista muutamia viljellään melko yleisesti Suomessakin. Valtaosa tulppaaneistamme kuuluu kuitenkin tarhatulppaanien monimuotoisiksi jalostettuihin lajikkeisiin.

Suomalaisessa vuodenkierrossa tulppaaneilla on kolme sesonkia: joulunajan istutus- ja leikkotulppaanit, kevättalven moniväriset tulppaaniniput ja alkukesän puutarhatulppaanit. Niinpä tulppaanien kausi on kukkamaailmassa harvinaisen pitkä. Kauppapuutarhaliiton mukaan parhaillaan huippusesonkiaan juhlivia kotimaisia leikkotulppaaneja tuotetaan tänä talvena ennätysmäiset 75 miljoonaa kappaletta ja 200 erilaista lajiketta. Silti lajikemäärä on vain murto-osa kaikista tulppaanien viljelyhistorian aikana kasvatetuista.


Suurin osa kukkaan hyödettävistä sipuleista saapuu Suomeen Hollannista, joka on maailman tärkein tulppaaninsipuleiden tuottaja. Tulppaanien tuotto ei ole Hollannissakaan kuitenkaan ollut aina vakaata, sillä 400 vuotta sitten tulppaaninsipulit synnyttivät markkinakuplan, jota seurasi todennäköisesti maailman ensimmäinen pörssiromahdus.

1500-luvun puolivälissä Ottomaanien valtakuntaan Euroopasta lähetetty diplomaatti Oghier Ghislain de Busbecq kuvaili kirjeessään vieraaalla maalla kohtaamiaan sipulikasveja. "Yltäkylläisesti kukkia kaikkialla, narsisseja, hyasintteja ja noita, joita turkkilaiset kutsuvat nimellä Lale. Hämmästyttävää, sillä on lähes keskitalvi, kukkasille epäsuotuisa ajanjakso." Kukkivista sipuleista hurmaantunut flaamilainen de Busbeck toi mahdollisesti ensimmäiset tulppaanit Eurooppaan.

Hollannissa tulppaanien ensimmäisenä kasvattajana pidetään Carolus Clusiusta, joka istutti sipuleita Leidenin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan vuonna 1593. Tulppaanien kauneus paljastui seuraavana vuonna niiden kukkiessa, mutta kasvitieteilijänä Clusius oli kiinnostunut kasveista lähinnä tieteellisessä mielessä. Hän teki tulppaaneillaan muun muassa risteytyksiä ja kylvökokeita sekä tutki niiden mahdollista lääkekäyttöä. Uudet ja erikoiset kasvit kiinnostivat myös suurta yleisöä. Erityisen viehättyneitä oltiin tulppaaneista, joiden kukkiin virukset olivat aiheuttaneet liekkimäisiä tai siveltimenvedon kaltaisia kuviointeja. Näistä ennennäkemättömistä värimuunnoksista ja harvinaisista muodoista tuli tavoiteltuja keräilykohteita.

Lopulta kapitalismi peittosi kasvitieteen. Tarinan mukaan Clusiuksen vaalimat sipulit varastettiin, ja uudet kasvuyritykset alkoivat tuottaa himoittuja statussymboleja. Tuotto-odotukset olivat kovat, sipuleiden hinnat nousivat huimiksi, keinottelu kukoisti ja kanaalinrannan kivitalot vaihtoivat omistajaa. Kuten muutkin villitykset, myös tulppaanimania saavutti ajan kanssa huippunsa. Kysyntä hiipui, sijoittajat vetäytyivät, kasvukäyrä kääntyi äkisti alaspäin ja markkinat romahtivat 1637. Maailma palasi järkiinsä, mutta tulppaanit jäivät hehkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti