torstai 26. toukokuuta 2016

Ulkopalstalla

kasvimaa, multa, kylvö

Kasvukauden alettua Tuovinpalsta on siirtynyt ulos.


Puutarhaelämää voi kuitenkin seurata myös kerran kuussa päivittyvässä Kodin Pellervon blogissani Mullan lumo.

maanantai 9. toukokuuta 2016

Ihme puu

Kevätkiireiden keskellä jää katsomatta ja kuuntelematta monta hyvää ohjelmaa. Niin kuin usein ennenkin, pelastus löytyy Areenasta.

Ylen luontovuoden Ulos luontoon Kevätseuranta -sarjan viime viikon jaksossa tutkistellaan puiden ihmeellisyyksiä. Toimittajien vieraina puun latvassa ja juurella on joukko varsinaisia alan eksperttejä: erikoistutkija Taina Pennanen LUKEsta, puuasiantuntija Juha Raisio Helsigin kaupungin rakennusvirastosta sekä tutkija Anna Lintunen ja tutkijatohtori Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta.

Ohjelmassa valotetaan puiden biologiaa varsin kansantajuisesti ja konkreettisesti. Jos putkilosolut, mykorritsat, hiilet ja sokerit eivät ole kirkkaana muistissa, sopii jakso loistavasti keväiseksi preppauskurssiksi siitä, mitä metsässä ja puutarhassa oikein tapahtuu ja miten puu toimii.

Ihmetyksen ohella puut herättävät myös kunnioitusta. Itse olen tavannut kaksi erityisen kunnioitettavaan ikään ehtinyttä puuvanhusta - toisen tosin enää vain vuosilustokiekkona.

Niemijärven Nestori, vanha puu

Puun ja ihmisen kalenterimerkintöjä Ilomantsilaisen Niemijärven Nestorin lustoissa. Nestori syntyi vuonna 1481 ja kaadettiin vuonna 1981 563 vuoden iässä.

vanha puu

Pyhä-Häkin kansallispuiston Vanhan ison puun kasvu on loppunut jo vuosia sitten, mutta komea kelo seisoi pystyssä ainakin vielä viimeksi tavatessamme. Vähän matkan päässä sijaitseva Uusi iso puu sen sijaan jatkaa kasvuaan, mutta se onkin syntynyt vasta seuraavalla vuosisadalla, vuonna 1641.

Nopeiden ja alituisesti vaihtuvien elämysten sijaan vanhat puuyksilöt tarjoavat pysyvyyttä ja vakautta. Ihmiselämää pidemmän elinkaaren vierellä kiire hiipuu ja oma oleminen asettuu vuosien ja vuosisatojen perspektiiviin. Sen vuoksi ei ole mitenkään kummallista, että juuri vanhat puut ovat meille tärkeitä kotipiirin ja asuinalueen kiinnekohtia historioineen ja niihin liittyvine tarinoineen.

Kevätseurannan jakso Puisevia ihmeellisyyksiä löytyy täältä. Ja tämän kanssa ei ole kiire. Areenan mukaan sarjan jaksojen katseluaika päättyy nimittäin 1.1.2100.

PS
On ohjelmassa yksi hoppuinenkin, nimittäin kasvuaan aloitteleva herne.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Toukokuun tähti


orvokki, Viola

Toukokuun itseoikeutettu tähti on kevättorin ilopilleri, vuodesta toiseen myydyimpien kesäkukkien kärkisijoilla keikkuva orvokki.

Tänä vappuna meitä itäsuomalaisia hellii lähes parinkymmenen lämpöasteen kevätsää, mutta monena vuonna Valpuria on juhlittu räntäsateessa. Orvokille kelpaavat kuitenkin kaikenlaiset kevätkelit, eikä sen kukinta hyydy muutaman asteen öiseen pakkaseenkaan.

Nyt myytävien orvokkien siemenet on kylvetty kasvihuoneisiin tammikuussa. Urakka on ollut melkoinen, sillä orvokkiruukkuja tuotetaan vuosittain reilusti yli 10 miljoonaa kappaletta. Näistä suurin osa kuuluu isokukkaisten tarhaorvokkien Viola Wittrockiana-Ryhmään. Etenkin amppeleissa yleinen on myös Viola Cornuta-Ryhmän soma pienikukkainen tarhasarviorvokki.

Monissa kielissä orvokin nimi on samaa juurta violettia väriä tarkoittavan sanan kanssa. Ranskan kielessä orvokki on violette ja väri violet, englannissa violet ja violet, ruotsissa viol ja violett ja saksassa Veilchen ja violett. Suomessa kukkanen sain monen muun kasvin lailla nimensä Elias Lönnrotilta, joka muunsi kansan käyttämän nimen "orvon kukka" orvokiksi.

Vuonna 1913 orvokin vanhaa nimeä käytti Uno von Schrowe kääntäessään saksalaisen yleisneron ja kirjailijan Johann Wolfgang von Goethen runon Das Veilchen Orvon-kukaksi.
Niityllä kasvoi kukkanen,
Se pieni, hellä kaunoinen
Ol halpa orvon-kukka. - - 
Nykyiset monenkirjavin röyhelöhamien koristautuneet lajikkeet ovat kaukana orvokkien luonnonlajien vaatimattomista niittykukkasista. Hiljaisen hempeyden sijaan nämä vappukukkaset pursuavat iloa, väriä ja tulevaa kesää.

orvokki, Viola